Traumaosaamisen kouluttajana kohdekunnissa toimineen Katja Pihlajan (Gradia, Jyväskylä) mukaan mielenterveyttä voidaan vahvistaa ja mielenterveystaitoja voidaan oppia. Vahvistettaessa arjen asioita, toimijuutta, osallisuutta ja mahdollistettaessa mielekäs tekeminen, mieli vahvistuu ja menneisyyden traumaattiset kokemukset on helpompi kohdata.
Katja Pihlaja korostaa traumaattisten kokemusten kokonaisvaltaisen merkityksellisyyden ymmärtämisen niin psyykkisenä, fysiologisena kuin sosiaalisenakin kokemuksena. Posttraumaattisen stressireaktion oireet on Katjan mukaan hyvä osata tunnistaa (ks. alla kuva: Traumatisoitumisen ydinoireet (PTSD), Hannu Majava), mutta myös rinnalla kulkijana kyetä ne kohtaamaan.
Kun asiakkaalle tulee mieleen traumaattinen tapahtuma
- pysy itse rauhallisena
- korosta, että hän on nyt turvassa
- auta erotttamaan, mikä on mennyttä ja mikä tätä hetkeä
- auta rentoutumaan
- älä jätä yksin
- kerro, että tilanteessa ei ole mitään hävettävää ja asioiden mieleen palautuminen on normaalia
- miettikää yhdessä, mitkä asiat auttavat ja luovat turvaa, kun traumaattiset tapahtumat tulevat mieleen.
(Katja Pihlaja 2019).
Erilainen apu ja tuki eri vaiheissa
Eri vaiheissa korostuu erilainen apu ja tuki: hoiva ja suoja, palveluihin ohjaaminen (terapoimaan ei kannata alkaa, ellei ole osaamista traumaterapiasta!), läsnäolo, kuunteleminen ja ajan antaminen (esimerkiksi mennä vaikka ulos kävelemään, penkille istumaan, sillä rinnakkain on helpompi jutella kuin kasvotusten, aina ei tarvitse sanoja, läsnäolo riittää, ja kuunteleminen), sensitiivisyys ja kyky käyttää asiakkaan kieltä (omankielinen materiaali ja tarvittaessa puhetta tukeva kommunikaatio, kuten kuvat).
