Panimoalalta taksien pariin siirtynyt toimitusjohtaja Esa Niemi on havainnut, että taksiala on melko perinteinen ja vanhoihin kaavoihin kangistunut. Niemi hakee nyt uudistuksia niin johtamiseen, palvelukonsepteihin kuin brändiin.
Taksiala ei elä hienoilla autoilla vaan hyvällä palvelulla
”Kuljetus on ennen kaikkea palvelu. Kilpailuetu ei perustu siihen, mitä autot ovat, vaan järjestelmän tehokkuuteen. Tärkeintä ovat nopeus, täsmällisyys, luotettavuus ja turvallisuus”, listaa Niemi.
”Harva joukkoliikenneväline vie kotiovelta kotiovelle, harva bussi pystyy siihen, mihin taksi."
Suomessa ala on ammattilaisten käsissä ja liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa. Laadusta pidetään huolta. Jyväskylän Aluetaksi on esimerkiksi järjestänyt koulukuljetuksia ajaville 260 kuljettajalle oman laatukoulutuksen.
Taksista apu kun bussit vähenevät maaseudulta
”Panimoalalla oli tavallista, että kysyntää ennakoitiin systemaattisesti, ja näin trendejä tulisi ennustaa taksialallakin. Useat kuitenkin luottavat enemmän mutu-tuntumaan kuin dataan. Ehkä tulevaisuudessa ennakointi nousee yhä tärkeämmäksi, ja sitä kautta edistää myös palvelujen kehittämistä”, toivoo Niemi.
Maaseudulla joukkoliikenteen palveluja on jouduttu supistamaan väen vähentyessä. Tässä voisi olla mahdollisuus taksiliikenteen kehittämiselle.
”Voisiko taksijärjestelmä kehittyä palvelemaan sitä puutetta, minkä linja-autokuljetusten supistaminen jättää? Voisiko Kelan taksien suorakorvausmatkojen pohjalta kehittää yhteiskuljetuksia syrjäseuduilla laajemminkin”, pohtii Niemi.
Tulevaisuudessa kauppiaat saanevat päättää itse liikkeensä aukioloajoista. Takseilla sen sijaan on lakiin perustuva päivystysvelvoite. Tämä on haasteellinen, sillä autojen käyttöaste pitää kuitenkin pysyä kannattavana.
Taksi tuo kengät kotiovelle
”Joku voi pitää hulluna ajatuksena sitä, että kauppakassi tuotaisiin taksilla kotiin tai että taksi toimittaisi kotiovelle verkkokaupasta tilatut kengät. Mutta juuri tuon kaltaisiin uudistuksiin taksien on ryhdyttävä. Tähän tarvitaan uudenlaista palvelukonseptia, hinnoittelun uudistamista ja uusia yhteistyökumppaneita. Kauppiaiden kanssa mietittävä mille palvelulle on tarve, miten paketoidaan, hinnoitellaan ja viestitään."
Mielikuva taksiliikenteestä voisi siis jatkossa olla muutakin kuin juhlijoiden ja yhteiskunnan kuljetustarpeiden tyydyttäminen. Taksikeskus voisi tarjota muitakin lisäarvoa tuottavia palveluita.
Lähtösysäys Valopilkulle opiskelijoilta
Keväällä 2014 JAT antoi JAMKin opiskelijoille toimeksiannon JATin kilpailukyvyn kehittämiseksi. Opiskelijoiden työpajoissa nousi esiin, että menestys perustuu digitalisointiin: tarvitaan uusia palvelukonsepteja, kimppakyydin kehittämistä ja moderneja applikaatioita.
"Opiskelijoilta nousi ajatus, että tarvitsemme älypuhelinsovelluksen."
Kehitysidea otettiin huomioon, kun Taksiliitto ry:n tilausvälitystoimikunta lähti kehittämään älypuhelinsovellusta taksin tilaamiseen valtakunnallisesti. Keväällä 2015 lanseerattiin Taksiliiton Yrityspalvelu Oy:n avulla Valopilkku, mobiilisovellus, jonka avulla taksin tilaaminen on entistäkin helpompaa. Jyväskylässä palvelu otetaan käyttöön 16.9. ja se on ladattavissa älypuhelimeen osoitteessa www.valopilkkutaksi.fi
”Valopilkun myötä toivomme lisää uusia asiakkaita etenkin nuorista. Meitä kiinnostaakin, millainen taksin käyttäjä kasvaa nykypäivän nuoresta”, miettii Niemi.
Yhteistyö JAMKin kanssa alkoi jo vuonna 2012, kun kansainvälinen opiskelijaryhmä pohti taksialan palvelujen kehittämistä Concept Lab –menetelmällä. Opiskelijat mm. selvittivät JATin tunnettuutta ja mielikuvia taksihinnoista.
"Eri maista kotoisin olevat opiskelijat toivat projektiin mielenkiintoisen lisän. Taksipalvelujen tilanne on aivan toinen maissa, joissa joukkoliikenne ei ole näin kattava ja kehittynyt kuin Suomessa", tietää Niemi.
Nyt JAT on mukana MUKA-hankkeessa kehittääkseen johtamista. Samalla JAT on käynnistänyt brändiuudistuksen. ”Muun muassa lehtori Heidi Neuvosen brändiosaaminen ja Juha Timosen apu johtamisen kehittämisessä ovat meille hyödyllisiä”, kertoo Niemi.
Työskentely opiskelijoiden kanssa puolestaan tuottaa molemminpuolista hyötyä, kun opiskelijat saavat tehtäväkseen aitoja kehittämishaasteita yrityksiltä. Esa Niemi painottaakin, että käytännön kokemukset tuovat nuorille juuri sitä osaamista, mitä työelämässä tarvitaan.
