Valtakunnallinen Rural Finland Tourism Hub -hanke on laaja-alainen hanke, joka edistää maaseutumatkailun kehittämistä Suomessa. Hankkeen tavoitteena on tukea kehittäjien verkostoitumista, tiedon jakamista ja uusien kehittämistoimenpiteiden syntymistä. Vuonna 2023–2027 toteutettavaa hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto, ja sen päätoteuttajana toimii Satakunnan ammattikorkeakoulu yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n kanssa. Yksi hankkeen merkittävistä kehittämisvaiheista toteutettiin Jamkin Future Factory -toimintamallin kautta, InnoFlash-opintojaksolla.
Hankkeen asiantuntija Rositsa Röntynen kertoo, että toimeksiannon antaminen opiskelijoille oli tehokas tapa saada arvokasta tietoa ja uusia ideoita. ”Hankkeen ensisijainen motiivi antaa toimeksianto oli saada tietoa erityisesti kansainvälisen maaseutumatkailijan profiilista. Olin itse aiemmin ollut mukana valmentajana opintojaksolla ja tiesin, että vaikka opintojakson tavoitteena on uusien ratkaisujen eli konseptien kehittäminen, prosessi soveltuu hyvin myös asiakasdatan keräämiseen.”
Toimeksianto muotoiltiin yhdessä tukemaan molempien tahojen tavoitteita
Opiskelijoille annettu toimeksianto muotoiltiin yhteistyössä Future Factory -tiimin kanssa, jotta se palvelisi sekä hankkeen että opintojakson tavoitteita. Lopullinen toimeksianto kuului: ”Miten houkutella kansainvälisiä matkailijoita Suomen maaseudulle?” Kansainvälinen näkökulma toteutui erityisen hyvin, sillä ongelmaa ratkoi monikansallinen opiskelijaryhmä, jonka verkostot kohderyhmän suuntaan toivat lisäarvoa projektille.
”Toimeksiantajaksi ei voi lähteä pelkästään omilla tavoitteilla, vaan pitää huomioida myös opintojakson tavoitteet,” Röntynen painottaa.
InnoFlash-opintojaksolla 65 opiskelijaa haastatteli lähes 400 kansainvälistä matkailijaa, jotka edustivat peräti 51 eri maata. Näin laajamittaista tiedonkeruuta olisi ollut mahdoton toteuttaa hanketoimijoiden voimin. ”Emme olisi koskaan pystyneet tekemään itse hanketoimijoiden kesken näin laajalle kohderyhmälle”, Röntynen kertoo.
Prosessi, tulokset ja hyödyntäminen
InnoFlash-opintojakso perustuu design thinking -menetelmään, ja on opiskelijoille ensimmäinen kosketus tutkimus- ja kehittämistyöhön. Opiskelijoiden työskentelyä ohjaa opintojakson prosessi, eikä toimeksiantajalla ole suoraa vaikutusvaltaa heidän työskentelyynsä. Opiskelijat mm. pääsevät itse suunnittelemaan haastattelurungot ja vaikuttamaan näin myös omaan tekemiseensä. Opiskelijoiden työtä ohjaa aina Jamkin henkilökunta, joka ohjaa opiskelijat opintojakson prosessin läpi. Ohjaksista päästäminen saattaa joskus yllättää uusia toimeksiantajia. ”Toimeksiantajan pitää pystyä myös antaa itsensä yllättyä tuloksista. Mitä enemmän toimeksiantajana joustaa, sitä paremmin saa irti yhteistyöstä,” Röntynen toteaa.
Opiskelijoiden keräämä data oli monipuolista ja vastasi sekä keskenään että ammattialan tutkimustietoa. Hankkeen toimijat analysoivat opiskelijoiden tuottamia tuloksia edelleen ja hyödyntävät niitä esimerkiksi hankkeen viestinnässä ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa.
Röntynen korostaa, että toimeksiannon antaminen opiskelijoille vaatii toimeksiantajalta panostusta. Hänen mukaansa työaikaa kului noin viikko, josta suurin osa käytettiin opiskelijoiden tuottaman datan käsittelyyn ja analysointiin. ”Opiskelijoiden keräämä data on kuitenkin loppupelissä melko raakaa, ja se vaatii yhtenäistämistä ja johtopäätösten tekemistä ennen kuin sitä voi hyödyntää hankkeessa,” hän selventää.
Uusia näkökulmia ja sosiaalista kestävyyttä
Opiskelijayhteistyö toi hankkeelle arvokasta ulkopuolista näkökulmaa. ”Hankkeessa työskentelee asiantuntijoita, joille monet alan asiat ovat itsestäänselvyyksiä. Opiskelijat osaavat kyseenalaistaa näitä asioita ja tuoda uusia, raikkaita näkökulmia,” Röntynen kertoo. Lisäksi opiskelijoiden osallistaminen tukee sosiaalista kestävyyttä ja antaa kehittämistyölle laajempaa yhteiskunnallista merkitystä.
”Hankkeiden toiminta-alueet ovat usein laajoja. Tämän vuoksi on tärkeää kertoa opiskelijoille, miten heidän tuotoksiaan saatetaan hyödyntää ja levittää esimerkiksi seminaareissa tai muissa tilaisuuksissa. Samalla opiskelijoille tulee korostaa tekijänoikeuksien huomioimista esimerkiksi visualisointimateriaaleja tehdessä”, Röntynen kertoo.
Vinkkejä tuleville toimeksiantajille
Rositsa Röntynen kannustaa hanketoimijoita tarttumaan Future Factoryn tarjoamiin mahdollisuuksiin. ”Joskus voi olla hankala hahmottaa, mitä Future Factory tarkoittaa, mutta jos on edes vähän tuntumaa, että opiskelijayhteistyö voisi kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti keskustella mahdollisuuksista Future Factory -tiimin kanssa.”
Hän muistuttaa myös, että opiskelijatyön päätavoitteena on oppiminen, ei välttämättä valmiiden, asiantuntijatason ratkaisujen tuottaminen. ”Kyseessä on opintojakso, ja opiskelijat ovat koulussa oppimassa. Tämän vuoksi heidän osaamisensa ei vielä vastaa työelämän vaatimuksia. Toimeksiantajan tulee joustaa ja muistaa, että opiskelijoilta saatujen tulosten analysointi ja hyödyntäminen on loppujen lopuksi hankkeen omalla vastuulla.”
Opiskelijayhteistyö toi Rural Finland Tourism Hub -hankkeelle arvokasta tietoa, uusia näkökulmia ja konkreettisia kehittämisideoita. ”Future Factory -toimintamalli tuo hankemaailmaa lähemmäksi opiskelijoita, mikä on erityisen tärkeää kestävän kehityksen näkökulmasta. Yhteistyö on ehdottomasti ollut meille hyödyllistä ja suosittelen sitä lämpimästi myös muille hankkeille,” Röntynen kiteyttää.
