Miten päädyit alalle?
”Se oli tavallaan järkiratkaisu”, aloittaa Veera ja jatkaa: ”Olen käynyt lukion ja opiskellut sen jälkeen parturi-kampaajaksi. Työskentelin sillä alalla pari vuotta. Kun etsin uutta alaa, minulla oli yhtenä hakukriteerinä se, että alalla on hyvä työllisyys. Sähkö- ja automaatiotekniikan alalla on erittäin hyvä työllisyys.”
Veera muistuttaa, että teollisuusautomaation lisäksi arjessa on paljon automatisoitua, esimerkiksi ruokarobotti, rakennusten liukuovet, paloturvallisuusjärjestelmät ja ilmanvaihto. ”Kaikki automatisoituu ja sähköistyy, jolloin tarvitaan sekä järjestelmien että laitteiden huoltoa ja päivitystä.”
Veeran ajatuksia opinnoista
Sähkö- ja automaatiotekniikan opintoihin kuuluu matematiikan ja fysiikan kursseja. Veerasta kurssit eivät ole olleet vaikeita. Hän on ollut molemmissa aineissa hyvä, joten kursseja olisi voinut olla enemmänkin. Lukion lyhyt matematiikka on antanut hyvän pohjan.
Veera kannustaa muita sillä, että ammattikorkeakoulussa matematiikka ei ole ylitsepääsemätöntä. ”Jokaisen on mahdollista selviytyä, kun päättää niin. Jos pelkää matematiikkaa, sen takia ei kannata jättää hakematta.” Tarjolla on matematiikan tukiopintoja heille, ketkä kokevat aineen haastavaksi tai lähtötaso ei ole riittävä.
Opiskelu tapahtuu 90 % koneen äärellä. Laboratorioissa opiskelijat esimerkiksi rakentavat ohjelman, jonka he myös testaavat. Laboratoriokurssit auttavat ymmärtämään teoriaa. Molemmat tukevat hyvin toisiaan, ajattelee Veera ja mainitsee, että ”Jamkissa on aika hyvät labrat ja laitteistot ovat sellaisia, joita käytetään myöhemmin työelämässä.” Lisäksi Jamkissa on pääsääntöisesti hyviä opettajia.
Suuntautuminen automaatiotekniikkaan
Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana opiskelija tekee valinnan, suuntaako hän sähkö- vai automaatiotekniikkaan. Opintojen alussa Veera oli sata prosenttisesti varma siitä, että hän suuntautuu sähköpuolelle. Lopulta hän päätyi valitsemaan toisin eli automaatiotekniikan, koska siinä Veeran mielestä risteytyy moni insinööriala, ja lisäksi opinnot sisältävät enemmän ohjelmointia.
Vilkas opiskelijaelämä
Haastattelun lopussa Veera mainitsee, että Jyväskylässä on yksi suurimmista insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistyksistä, Jyväskylän Insinööriopiskelijat ry (JIO ry). Jäseniä on reilu 1800. Yhdistys on aktiivinen ja järjestää paljon toimintaa insinööriopiskelijoille. Tapahtumiin on helppo osallistua ja siellä tutustuu muihin insinööriopiskelijoihin. Tiesitkö muuten, että Jyväskylä on Suomen suurin opiskelijakaupunki väkilukuun suhteutettuna?
