opiskelijatarina

Opettajan pedagoginen pätevyys tuntui omalta

Teksti
Kaisa Sulasalmi
Kuva
Heli Hämäläinen

Heidi Kuitunen pääsi vuonna 2008 opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon äidinkielen opettajaksi. Kun opetuksen seuraaminen normaalikoulussa alkoi, hän koki, että yliopiston opettajankoulutus ei ole hänen polkunsa opettajuuteen. Heidi ei sillä hetkellä tiennyt, että muitakin vaihtoehtoja voisi olla, ja ajatus opettajuudesta jäi taka-alalle.

Kuvassa opiskelija Heidi hymyilee ja seisoo taulun vieressä

Jamkin ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijakeskeisyys on Heidin mielestä hyvä. Opinnoissa reflektoidaan myös omaa toimintaa ja mietitään omaa opettajuutta. ”Tykkään todella paljon opetussuunnitelmasta. Tuodaan visuaalisesti esille, mitä osaamista kehitetään milläkin kurssilla ja mitä osaamiset sisältävät.”, Heidi kertoo innostuneena. Hän sai opintojen opetussuunnitelmasta tukea myös omaan opetussuunnitelmatyöhönsä. 

Mutkan kautta opiskelemaan opettajaksi

Vuonna 2013 Heidi pääsi harjoitteluun yliopiston kielikeskukseen, jossa hän tutustui kirjoitusviestinnän työhön. Heidi toimi muun muassa sivutoimisena tuntiopettajana.

Myöhemmin oma esihenkilö kannusti Heidiä opiskelemaan Jamkin ammatilliseen opettajakorkeakouluun. Opettajan pedagoginen pätevyys tuntui itselle oikealta polulta. Nykyisin hän työskentelee kirjoitusviestinnän opettajana Jyväskylän yliopistolla Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksessa, entisessä kielikeskuksessa.

Kaikki irti opinnoista omaan tahtiin


Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnot Heidi aloitti vuonna 2021 ja saa opinnot loppuun alkuvuodesta 2024. Hän on opiskellut verkkaisesti ammatillista opettajankoulutusta, sillä hän on ollut samaan aikaan töissä ja perheessä on ollut pieni lapsi. Hän eteni opinnoissa siten, että huomioi omaa oppimista ja antoi sille aikaa. Opintoihin kuuluvassa harjoittelussa hän halusi syventää verkko-opetuksen osaamista, mikä avasi paljon uusia ajatuksia. 

Opintojen myötä Heidi hahmottaa entistä paremmin oppijan oppimisprosessia ja sen suunnittelua. Opinnot ovat myös muuttaneet Heidin suhtautumista arviointiin. Arviointi herättää usein paljon tunteita ja saatetaan kokea vaikeaksi. Opintojen myötä arviointi on jäsentynyt osaksi oppimisprosessia ja ohjaamisen kokonaisuutta. Arvioinnin on oltava tarpeeksi monipuolista, jotta pystytään aidosti arvioimaan opiskelijan osaamista. 

Heidi on havainnut, että opinnot antavat välineitä omaan opettajuuden kehittämiseen. ”Työpaikan ei tarvitse olla koulu tai sinun toimia opettajana. Opinnoista saat ohjaamisen ja oppimisprosessin tukemiseen välineitä, vaikka toimisit missä tehtävässä vain, kuten esimerkiksi esihenkilönä tai mentorina.”, Heidi toteaa.  

Lähipäivät opintojen kohokohta

Lähipäivissä on helppo päästä keskusteluyhteyteen muiden opiskelijoiden kanssa, kun on fyysiset tilat ja yhteisiä kahvitaukoja. Lähipäivien jälkeen oli virkistynyt olo. Heidistä lähipäivät olivat opintojen kohokohta. ”Lähipäivä oli minua varten, sain käyttää tämän omaan oppimiseen ja kehittymiseen. Lähipäivissä sai vertaistukea ja uusia oivalluksia.”, Heidi ynnää.


On hyvä, että ohjauspäiviä on sekä lähipäivinä että verkossa. ”Verkossa oppii myös itse pedagogista mallintamista ja saa malleja, ideoita, miten toimia. Tosin pitkä päivä verkossa väsyttää.”, Heidi lisää. 


Heidi pitää opintojen vertaisryhmää arvokkaana. Vertaisryhmä oli monialainen, jolloin tutustui eri aloihin ja arvostus niitä kohtaan kasvoi. Hän huomasi, miten asioita voi lähestyä eri näkökulmista. Heidi toteaa, että on tervetullutta tulla ulos omasta kuplasta. Oppimisen prosessit ovat yhteisiä.