Tavoitteena oli tukea Nursing-ohjelmasta valmistuvien kansainvälisten sairaanhoitajien työllistymistä. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan projektiin osallistui 50 englanninkielisen tutkinto-ohjelman tai kansainvälisen ryhmän opiskelijaa. Projektin aikana valmistuneet ja juuri valmistumassa olevat opiskelijat ovat kaikki saaneet työpaikan harjoitteluyksiköistään. Opiskelijat olivat kotoisin Bangladeshista, Ghanasta, Iranista, Kamerunista, Keniasta, Kiinasta, Nigeriasta, Romaniasta, Sri Lankasta, Nepalista, Tansaniasta, Turkista ja Vietnamista.
Yksi työllistyneistä oli sairaanhoitaja Nelly Mukhwana, joka koki kielityöpajat hyödyllisenä niin kielen opiskelun kuin myös yleisen suomalaisen hoitotyön kulttuurin ymmärtämisen näkökulmasta.
”Harjoittelun ensimmäisenä päivänä opettajat tulivat mukaan harjoittelupaikalle. He esittelivät minut henkilöstölle, mikä antoi mahdollisuuden kertoa lisää itsestäni sekä vahvuuksistani ja kehityskohteistani, joista yksi on suomen kielen taito. Vaikka se taito on vasta kehittymässä, harjoittelussa pystyin näyttämään osaamiseni, mikä teki vaikutuksen ohjaajaani harjoittelupaikalla”, Mukhwana kertoo.
Jamkin ja työnantajien välinen yhteistyö mahdollistaa sujuvan siirtymän työelämään
SaSU-projektin projektipäällikkö, hoitotyön lehtori Riikka Sinivuo on erittäin iloinen jokaisesta työsuhteesta, jossa uusi sairaanhoitaja tai sairaanhoitajaopiskelija pääsee kiinni työelämään. Samalla yksiköt saavat kovasti tarvitsemiaan motivoituneita ja sitoutuneita hoitotyön osaajia.
”Opiskelijoiden kehittymistä ja varmuuden lisääntymistä niin varsinaisessa hoitotyössä kuin suomen kielen käyttämisessäkin on ollut upeaa seurata. On tosi hienoa, että olemme voineet tarjota opiskelijoille lisätukea suomen kielen osaamisen syventämisessä ja suomalaisiin hoitotyön yhteisöihin integroitumisessa. Projektiin osallistuneet valmistuvat sairaanhoitajat voivat myös edelleen saada opettajien apua ja tukea tarvitessaan”, Sinivuo iloitsee.
Kansainvälisen osaajan perehdyttäminen ja ohjaaminen on erilaista kuin koko ikänsä Suomessa asuneen. Monikulttuurinen hanketiimi onkin voinut tukea myös projektiin osallistuvien organisaatioiden henkilöstöä, hyödyntämällä kokemuksia ja tutkimustietoa.
”Työ- ja harjoittelupaikat ovat äärimmäisen hyviä paikkoja oppia ja päästä käyttämään uutta kieltä, sillä oikeassa elämässä käytettävä kieli opitaan vuorovaikutuksessa. Lisäksi tositilanteissa selviäminen ja onnistuminen motivoivat aivan toisella tavalla kuin pelkkä kielen käyttäminen kurssilla”, sanoo hankkeen suomen kielen ja viestinnän asiantuntija lehtori Sara Tuisku.
