artikkeli

Monitieteinen AFIS-tutkimushanke selvitti fyysisen aktiivisuuden ja kunnon vaikutuksia oppimiseen

Pitkittäistutkimuksessa selvitettiin, miten fyysinen aktiivisuus ja kunto ovat yhteydessä koulumenestykseen, kognitiiviseen toimintaan sekä aivojen rakenteisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin lapsuudessa ja nuoruudessa sekä myös myöhemmin aikuisiässä.

AFIS-tutkimushanke (2014–2018) pureutui syvälle fyysisen aktiivisuuden, kunnon ja oppimisen kognitiivisten edellytysten välisiin yhteyksiin ja niiden taustalla vaikuttaviin mekanismeihin.

– Erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa aivot ovat kehitysvaiheessa ja siten erityisen muovautuvia. Tavoitteenamme oli selvittää, miten fyysinen aktiivisuus ja kunto ovat yhteydessä koulumenestykseen, kognitiiviseen toimintaan sekä aivojen rakenteisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin lapsuudessa ja nuoruudessa sekä myös myöhemmin aikuisiässä, selittää tutkimuskonsortion johtaja Tuija Tammelin.

Hanke toteutettiin Suomen Akatemian rahoituksella (1,4 milj. euroa) osana Suomen Akatemian Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen -tutkimusohjelmaa. Lyhenne AFIS tulee hankkeen englanninkielisestä nimestä Active, Fit and Smart (AFIS) – Effects of physical activity and fitness on the cognitive prerequisites of learning. Hankkeen raportointi jatkuu edelleen vuonna 2020.

”Tutkimus on lisännyt ymmärrystä fyysisen aktiivisuuden ja kunnon vaikutuksista oppimisen kognitiivisiin edellytyksiin elämän eri vaiheissa.”

Monitieteisessä tutkimushankkeessa oli kolme osahanketta ja lähestymistapaa:

  1. Liikuntaepidemiologisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten fyysisessä aktiivisuudessa ja kunnossa tapahtuvat muutokset ovat yhteydessä kognitiiviseen toimintaan ja akateemiseen suoriutumiseen elämänkulun eri vaiheissa. Tutkimuksessa hyödynnettiin laajojen väestöpohjaisten kohorttitutkimusten aineistoja. (Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, Likes, Jyväskylä, konsortion johtaja)
  2. Neurotieteiden näkökulmasta tutkittiin, miten fyysisesti aktiivinen tai inaktiivinen elämäntapa on yhteydessä oppimisen ja kognitiivisen toiminnan kannalta merkittäviin aivojen rakenteisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin. (Tutkimusjohtaja Tiina Parviainen, psykologian laitos, monitieteinen aivotutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto)
  3. Neurobiologisessa osiossa selvitettiin eläinmallien avulla, miten peritty fyysinen kunto ja liikuntaharjoittelu kasvuiässä vaikuttavat kognitioon ja mitkä ovat mekanismit näiden vaikutusten taustalla. (Professori Heikki Kainulainen, liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto)

Tutkimus on lisännyt ymmärrystä fyysisen aktiivisuuden ja kunnon vaikutuksista oppimisen kognitiivisiin edellytyksiin elämän eri vaiheissa. Pitkittäistutkimus tarkensi tietoa fyysisen aktiivisuuden ja kunnon sekä erityisesti nuoruusiän motoristen taitojen merkityksestä koulumenestykselle.

Aivokuvantamistutkimuksessa fyysinen kunto oli yhteydessä sellaisten aivoalueiden rakenteisiin ja yhteyksiin, jotka vastaavat motorisesta kontrollista ja toiminnanohjauksesta. Kokeelliset eläintutkimukset osoittivat, että liikunnan laatu ja perityt liikunnalliset ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi aivojen muovautuvuuteen ja tulehdukseen oppimiseen liittyvällä aivoalueella. Myös suoliston bakteeriston laadulla on merkitystä aivojen terveydelle. Tuloksia voidaan soveltaa, kun liikuntaa hyödynnetään oppimisen tukena. Tulokset luovat myös pohjaa ja uusia näkökulmia oppimiseen liittyvien biologisten mekanismien jatkotutkimuksiin.

Lisätietoja

Tuija Tammelin

Johtava tutkija, liikunnan ja terveyden tutkimus, Principal Researcher
Likes, Likes
Hyvinvointi, School of Health and Social Studies
+358400247998
Jaa