artikkeli

Maatalousmuovien päästölaskentaan apua

Ruoantuotannon päästöt puhuttavat välillä paljonkin. Ruuan matka tiloilta pöytään on monipolvinen, ja siksi myös ruuantuotannon päästöjen laskeminen voi olla melkoinen viidakko. Syvällä viidakossa toimivat itse tuottajat, jotka pyrkivät päästöjen minimoimiseen. 

Teksti on julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 6/2024.
Juttu on myös luettavissa Käytännön Maamiehen digilehdessä (tilaajille).

Muovipaaleja

Maatalous tuottaa väkisinkin päästöjä, tuotetaan ruokamme millä tavoin tahansa – ainakin toistaiseksi. Kuluneen vuoden aikana eMuovi-hankkeessa on perehdytty maatalouden päästölaskentaan ja syvennytty erityisesti maataloudessa käytettävien muovien päästövaikutuksiin. 

”Ilman päästöjä ei valitettavasti saada ruokaa tuotettua, mutta keinoja päästöjen minimoimiseen ja vähentämiseen on jo olemassa”, totesi myös hankkeessa mukana oleva valkealalainen maatalousyrittäjä ja entinen huippu-urheilija Visa Hongisto.  

Kun lasketaan ruoan arvoketjun päästöjä, monilta voi unohtua, ettei maatalousyrittäjä olekaan ensimmäinen lenkki esimerkiksi tuotannossa käytettyjen materiaalien ja välineiden arvo- ja päästöketjussa. Tämä näkyy myös maatalousmuovien päästövaikutuksien tarkastelussa.

Ilkka Suur-Uski ja Visa Hongisto

Ilkka Suur-Uski Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja valkealalainen viljanviljelijä Visa Hongisto ovat mukana eMuovi-hankkeessa, jossa luodaan alustaa, joka mahdollistaa maatalousyrittäjälle maatalousmuovien arvoketjun ilmastolle haitallisten päästöjen vaivattoman laskemisen. Tuottajien käyttöön alusta on tarkoitus saada alkuvuodesta 2025.

Päästöihin vaikuttavat monet toimijat

Maatalousmuovien päästöt eivät ole vielä kaikkien arvoketjun toimijoiden seurannassa. Tällä hetkellä vain osa tiloista ilmoittaa YLVA-järjestelmään jätetietonsa, joihin sisältyvät myös muovit. Muovien päästölaskentaa ei ole vielä tehty systemaattisesti, joten muovipäästöjen arviointi onkin tällä hetkellä haastavaa maatalousyrittäjälle. 

Kaikilla maatilayrittäjillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten muovin päästöjä on jo onnistuttu pienentämään muovin arvoketjua kehittämällä. Osa arvoketjun toimijoista on esimerkiksi vaihtanut suursäkkiensä raaka-aineet kierrätettyyn muoviin, mikä vähentää muovin arvoketjun kokonaispäästöjä. 

Alkutuottaja on itse keskeinen tekijä muovin kierrätyksen onnistumisessa. Osa maatilayrittäjien käyttämästä muovista on jo niin kutsutun tuottajavastuun piirissä. Näitä tuottajavastuun alaisia muoveja, kuten kannut, suursäkit ja käärintäkalvojen muovihylsyt, voi viedä ympäri Suomen vastaanottopaikkoihin, joissa ne otetaan vastaan veloituksetta.

Maatilayrittäjän merkittävin yksittäinen teko maatalousmuovien päästöjen alentamiseksi on kierrätetyn muovin käyttö. Tieto muovin arvoketjun päästöistä voi auttaa maatilayrittäjää vähentämään myös omia päästöjään. Jos muovin käyttömäärän vähentäminen ei ole mahdollista, päästöihin voi vaikuttaa valitsemalla kierrätysmuovista valmistettuja muovituotteita. Jotta tämä olisi mahdollista, pitäisi tieto kierrätyksestä olla helposti saatavilla.

Päästölaskennasta pitää saada helppoa 

Päästölaskenta on tulossa jäädäkseen, ja samaa mieltä on myös viljaa viljelevä Hongisto.

”Päästöjen laskeminen, ja niiden jakaminen eteenpäin on varmasti tulevaisuuden juttu. Viljanostajaa alkaa asia kohta varmasti kiinnostamaan, tulee käynnistävä signaali sitten kuluttajalta tai teollisuudesta itseltään.” 

Päästöjen laskeminen ei kuitenkaan pitäisi olla tuottajille kohtuuttoman vaikeaa tai raskasta. Tähän etsitään ratkaisua eMuovi-hankkeessa, jossa kehitetään alustaa yhteistyössä maatilayrittäjien kanssa muovien päästölaskennan avuksi. Alusta on tarkoitus ottaa käyttöön alkuvuodesta 2025.

Lisätietoja

Ilkka Suur-Uski, lehtori, eMuovi-hankkeen asiantuntija
Suvi Skantz, viestinnän asiantuntija

[email protected]

Lue lisää eMuovi-hankkeesta.