Ennen kuntoutuksen ohjaajan monimuotokoulutukseen hakeutumista Petralle ehti kertyä monipuolista työkokemusta. Hän on ollut harjoittelijana päiväkodissa, valmistunut merkonomiksi ja työskennellyt myyjänä sekä toiminut maahan tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden edustajana. Petra on aina pitänyt ihmisten kohtaamisesta, mutta kaupan ala ei tarjonnut hänen kaipaamaansa intoa. Sosiaali- ja terveysalan ammatti alkoi kiinnostaa vaihtoehtona.
“Sosionomiksi valmistunut kaverini vinkkasi minulle kuntoutuksen ohjaajan koulutuksesta. En ollut aiemmin kuullut tämmöisestä tutkinnosta. Päätin kuitenkin laittaa hakemusta menemään, ja sitten pääsinkin sisään. Oli semmoinen onnellinen vahinko, että se “kuntsari” löytyi sieltä”, Petra muistelee.
Mielenkiintoista ja monipuolista oppimista
Petra kuvailee kuntoutuksen ohjaajan koulutusta mielenkiintoiseksi ja mielekkääksi kokonaisuudeksi: “Koulutusta pystyi rakentamaan ja suuntaamaan todella hyvin oman mielenkiinnon mukaan, esimerkiksi ikäihmiset, päihdepuoli tai mielenterveyspuoli.”
Eri suuntautumisvaihtoehtojen etuna on, ettei tarvitse lukittautua vain yhteen osaamisalaan. Petra kehuukin koulutuksen monipuolisuutta:
“Tämän päivän työelämässä täytyy olla valppaana, osata monenlaista ja oppia koko ajan uutta. Ehkä itselläkin piti mielenkiintoa yllä, ettei vain hypätty yhdestä asiasta sinne syvään päätyyn, vaan sai yleiskäsitystä monesta eri teemasta. Kun löytyi kiinnostava asia, pystyi ottamaan lisää kursseja ja syventämään omaa osaamista juuri siitä.”
Aina ei tarvitse antaa sataa prosenttia itsestään
Pohtiessa opiskelujen sopivuutta omaan elämäntilanteeseen Petra kehottaa ottamaan huomioon pakollisten lähipäivien ja webinaarien määrän. Jos jotain voisi tehdä toisin, olisi Petra järjestänyt kalenterinsa hieman löyhemmäksi ja jättänyt enemmän aikaa myös levolle. Opintoja aloittavalle hän muistuttaa, ettei niille aina tarvitse antaa sitä sataa prosenttia.
“On tärkeää muistaa armollisuus itseä ja muita kohtaan. Ihmisillä on niin eri lähtökohdat ja voimavarat opiskeluihin. Toisinaan elämä heittää eteen myös yllätyksiä ja mullistuksia. Jos yhtään tuntuu siltä, ettei pärjää, tai jokin asia huolettaa, kannattaa ehdottomasti ottaa se puheeksi opettajan tai tutoropiskelijan kanssa. Apua ja tukea on kyllä saatavilla, kun niitä vain pyytää”, Petra muistuttaa.
Työpaikka löytyi harjoittelun kautta
Petra kokee harjoitteluiden olleen ehdottoman tärkeä ja antoisa osa opintoja. Niiden aikana on muodostunut hyvä käsitys siitä, kuinka homma missäkin paikassa toimii.
"On ollut myös huikeata, kuinka erilaisiin itselle mieluisiin paikkoihin olen päässyt harjoitteluun. Olen ollut yhdyskuntaseuraamustoimistolla, turvakodissa ja mielenterveyskuntoutujien asumisyksikössä. Harjoittelupaikat antavat hyvin osviittaa siitä, kuinka monenlaiseen paikkaan tällä koulutuksella voi työllistyä”, Petra kehuu.
Mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö oli Petran ensimmäinen harjoittelupaikka. Hän pääsi jo harjoittelun aikana tekemään myös palkallisia vuoroja, ja sai samasta paikasta kesätöitä. Koulutuksen päätteeksi Petralla oli työpaikka valmiina.
Kuntoutuksen ohjaajan työ vaatii tilanteenlukutaitoa
Petran mielestä on tärkeää hyväksyä, ettei tässä ammatissa ole valmista kuntoutumisen mallia, jonka voisi vain antaa asiakkaalle. Läsnäolo ja kuunteleminen ovat tärkeässä osassa: “Voit tietää kaiken maailman teoriat ja väylät ja kuntoutuspolut. Mutta jos et kuuntele sitä ihmistä, niin eihän niillä ole mitään väliä”, Petra korostaa.
Kuntoutuksen ohjaajan ammatti vaatii lisäksi erinomaista tilanteenlukutaitoa. “Joskus on suunnitellut tapaamisen ja käytettävät menetelmät tarkasti etukäteen, mutta huomaakin, etteivät asiakkaan voimavarat riitä. Tällöin täytyy nopeasti kyetä sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen. Aina pystyy tekemään jotain – vaikka vain olemalla hiljaa läsnä”, Petra pohtii.
Kannattaa hakea omaan taustaan katsomatta
Petraa jännitti etukäteen, kuinka hän tulee pärjäämään opinnoissa. Huoli oli kuitenkin turha. Opettajat olivat todella kannustavia ja opiskelukavereiden kanssa tsempattiin yhdessä toisia eteenpäin. Monimuotototeutukseen osallistui ihmisiä hyvin erilaisista taustoista – eri ikäisiä, polkuopintojen kautta tulleita ja alanvaihtajia. Tämän ansiosta opiskelijoilta löytyi jo valmiiksi valtava tietomäärä.
“Porukkaan kuului muun muassa lähihoitajia, joilta tietysti oppi paljon. Mutta sote-alan kokemus ei ole mikään välttämättömyys, sillä kaikki elämänkokemus auttaa tässä työssä. Jopa ne vastoinkäymiset saattavat auttaa kohtaamaan asiakkaan ja ymmärtämään häntä vielä syvemmin. Koulutuksen aikana ei ole koskaan tarvinnut kokea huonommuuden tunnetta esimerkiksi omasta myyjän taustasta. Ihan jokaisella on valtavasti annettavaa”, Petra sanoo.
Petra kannustaa alasta kiinnostuneita: “Mikäli yhtään tuntuu siltä, että tämä voisi olla se oma juttu, kannattaa ehdottomasti hakea. Jos ei yritä, ei koskaan voi tietää onnistuuko.”
