Likesin tutkija Henni Syväoja on tehnyt selvityksen kymmenen kunnan, kahden maakunnan ja yhden kaupunkiseudun liikkumisohjelmista.
Tarkastelussa olivat Helsingin, Järvenpään, Kajaanin, Kauniaisen, Kontiolahden, Lappeenrannan, Liperin, Porvoon, Savitaipaleen, Vaasan, Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Tampereen kaupunkiseudun liikkumisohjelmat.
”Liikkumisohjelmat ovat suhteellisen tuoreita asiakirjoja. Liikkumisohjelma ei ole lain vaatima asiakirja, vaan kunnan strateginen valinta nostaa esille liikkumisen hyötyjä. Tälläkin hetkellä liikkumisohjelmia valmistellaan useissa kunnissa”, kertoo Henni Syväoja.
Liikkumista tarkastellaan kokonaisvaltaisesti
”Liikkumisohjelmilla edistetään kuntalaisten arkiliikkumista ja terveysliikuntaa. Kuntien toimilla on merkittävä vaikutus liikkumisen olosuhteisiin, esimerkiksi hyväkuntoiset jalkakäytävät ja pyörätiet edistävät arkiliikuntaa. Liikkumisohjelmissa nostetaan esille yhteistyö urheilu- ja liikuntaseurojen kanssa liikuntaharrastuksissa, mutta kilpa- ja huippu-urheilu on jätetty liikkumisohjelmien ulkopuolelle”, Henni Syväoja tarkentaa.
Ohjelmien nimeämisessä korostuu liikkuminen. Tämä perustuu havaintoon, että liikkumattomuusongelmaa ei ratkaista pelkästään liikuntaharrastuksilla, vaan tilalle tarvitaan kokonaisvaltaisempi lähestyminen. Esimerkiksi Helsinki nosti liikkumisen kaupunkistrategiansa kärkihankkeeksi jo vuonna 2018.
Henni Syväojan selvitykseen valikoituneissa liikkumisohjelmissa tuotiin esiin perusteluja liikunnan hyödyistä, tarkasteltiin liikkumisen nykytilannetta, kuvattiin liikkumisohjelmaprosessia, suunnattiin katseet visioon ja tavoitetilaan sekä tehtiin suunnitelmia eri ikäryhmien painopisteiden mukaan.
Pohjana päätöksenteolle
Liikkumisohjelmat konkretisoivat kuntastrategioita ja luovat pohjaa liikunnan kehittämiselle ja poliittiselle päätöksenteolle. Useimmiten liikkumisohjelmaa on ollut tekemässä poikkihallinnollinen ohjausryhmä tai työryhmä.
Selvitykseen valitut liikkumisohjelmat oli valmisteltu pääasiassa ennen hyvinvointialueuudistusta. Mainintoja yhteistyöstä hyvinvointialueiden kanssa tuli esimerkiksi elintapa- ja liikuntaneuvonnan sekä soveltavan liikunnan palveluista. Yhdessä liikkumisohjelmassa mainittiin, että liikunnallisen elämäntavan tukeminen on kunnille ja hyvinvointialueille strateginen valinta, joka ohjaa resurssointia ja rahoitusta.
Viime vuoden alussa käyttöön otetut hyte-kertoimet indikaattoreineen tarjoavat säännöllisen mittarin, jolla voidaan seurata terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtyä työtä. Liikkumisohjelmassa tuotiin esiin, että hyte-kertoimen vaatimat liikkumisen edistämisen toimenpiteet on kirjattu osaksi liikkumisohjelmaa, mutta ei pelkästään taloudellisen näkökulman vuoksi vaan takaamaan mahdollisimman hyvä liikkumisen edistämistyö.
Tutkija Henni Syväoja tarkastelee seuraaaksi hyvinvointialueiden hyvinvointikertomuksia. Hyvinvointikertomus on lakisääteinen, kunnan ja hyvinvointialueen hyvinvointipolitiikan suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työväline.
