Simo-hankkeen tiimi järjesti kesäkuun alussa Simo 2 -hankkeen suunnitteluun liittyvän työpajan, jonka tarkoituksena oli koota yhteen asiantuntijoita eri osa-alueilta suunnittelemaan Keski-Suomen simulaatioekosysteemin tulevaisuutta ja tulevaisuuden näkymiä. Pohdittaviksi valittiin kuusi kysymystä, joita pohdittiin pienryhmissä.
-
Mikä on tulevan hankkeen uutuusarvo?
-
Mitä kaikkea hankkeella voisimme mahdollistaa?
-
Mitä vision saavuttamiseksi tarvitaan?
-
Millaisia yhteistyökumppaneita ja avainhenkilöitä tarvitsemme?
-
Miten he voivat osallistua?
-
Miten turvataan toiminnan jatkuvuus hankkeen päättymisen jälkeen?
Kysymyksistä keskusteltiin, ja niihin liittyviä seikkoja kirjattiin post it-lapuille, jotka kiinnitettiin erillisiin fläppitauluihin. Etäosallistujat käyttivät vastauksissaan Padlet-seinää, johon oli helppo kirjoittaa ylös pohdinnoista heränneitä seikkoja. Lopuksi ryhmien vastaukset käytiin vielä yhteisesti läpi, jolloin osallistujilla oli mahdollisuus tarkentaa ideoita, tai lisätä ideoita.
Asiantuntijoiden kautta työpajaan osallistui HyvaKS, Osgenic, Liikenneturva, Keski-Suomen liitto, Jyväskylän yliopisto, Gradia, Poke, Jamk sekä Metropolia.
Tahtotila oli kaikilla sama; Keski-Suomen yhteinen simulaatioekosysteemi nähdään tärkeänä edistysaskeleena paikallisen tutkimuksen, koulutuksen ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta.
Työpajalaisten vastauksissa korostui sitoutuneen johtajuuden, sekä ketterän hallinnollisen päätöksenteon merkitys. Sitoutunut ja asiantunteva johtohahmo tai -tiimi edesauttaa simulaatioekosysteemin jalkauttamista, sekä juurruttamista Keski-Suomeen. Myös työelämälähtöisyys ja kaikki koulutusasteet huomioiva, tarvelähtöinen työskentely ja tutkimus nostettiin toistuvasti esille. On tärkeää ymmärtää, kenelle ekosysteemiä luodaan ja ylläpidetään, sekä se, kuinka monia erilaisia käyttömahdollisuuksia tällaisella toteutuksella voisikaan olla.
Yhdessä pohdittiin myös ekosysteemin toiminnan jatkuvuuden varmistamista. Aihe herätti keskustelua, sillä yksin hankerahoilla ei voida luoda jatkuvaa, pitkäikäistä toimintaa. Tästä syystä simulaatiotoiminnan hyötyjen tunnistaminen ja tunnustaminen niin opetuksellisesta, tutkimuksellisesta kuin työelämälähtöisestäkin näkökulmasta olisi tärkeää ottaa huomioon, jotta ekosysteemin arvo tunnistetaan myös rahoituksellisesti.
Kaikkineen iltapäivän anti oli runsasta, ja sekä työpajan osallistujat, että hanketiimi olivat tilaisuuteen tyytyväisiä. Nyt uusilla ajatuksilla kohti kesälomaa ja syksyä, sekä kohti tulevaisuuden keskisuomalaista simulaatioekosysteemiä!
