Paula Haanpää työskentelee sähkö- ja automaatiotekniikan lehtorina ja osallistuu hanketyöhön Sataedulla. Mirje Halla toimii projektipäällikkönä kehittämistehtävissä digihankkeissa, jotka liittyvät opettajien ja opiskelijoiden digiosaamiseen. Molemmille työ digitaalisuuden parissa on tuttua pitkältä ajalta.
”Digitaalisuus on aina ollut jollain tavalla läsnä, opettajan opinnotkin suoritin verkkoryhmässä. Kiinnostus digiin tulee ehkä niistä mahdollisuuksista, joita digitaalisuus voi tarjota erilasille oppijoille ja oppimiseen. Kiire ja aikatauluhaasteet ovat läsnä työssä meillä kaikilla, ja digitaalisilla keinoilla voidaan parhaassa tapauksessa tarjota mahdollisuus osallistua silloin, kun itselle parhaiten sopii”, Paula pohtii suhdettaan digitaalisuuteen.
Digitaalisuuden ja pedagogiikan yhdistelmä kiinnosti
Mirje oli nostanut Jamkin digiope-koulutuksen ylläpitämälleen ajankohtaisten ja mielenkiintoisten koulutusten listalle, josta Paulakin oli sen nähnyt. ”Koulutuksen sisältö ja tavoitteet näyttivät vastaavan oikein hyvin tarpeitani ja tarjoavan minulle mahdollisuuden syventää pedagogista osaamistani digin ympärillä”, Mirje sanoo. Paula halusi saada tietoa ja vahvistaa osaamistaan erilaisista digitaalisista ympäristöistä, ja päätti hakea.
Mirje ja Paula eivät tunteneet toisiaan kovin hyvin ennen opintojen alkua, mutta päättivät toteuttaa opintojen laajimman opintokokonaisuuden yhdessä huomattuaan, että yhteistyöhän sujuu. ”Ajattelemme asioista aika samaan tahtiin, työn tekeminen on silloin helppoa”, Paula kertoo iloisena.
Keskustelut innostivat pohtimaan oman organisaation digipedagogista tukea
Yksi asia koulutuksesta nousee selvästi ylitse muiden: keskustelut muiden osallistujien kanssa. Opittiin toisilta ja oivallettiin yhdessä. ”Kun samasta asiasta innostuneet ihmiset laitetaan yhteen, niin pakostihan siinä innostuu itsekin vielä enemmän”, Paula toteaa.
Erityisen kiinnostavaa oli kuulla, miten muissa organisaatioissa oli toteutettu digimentorointia ja digitukea. ”Toimintakulttuurin kehitystehtävä alkoi muodostua lähipäivien aikana, kun sai kuvan siitä, miten muualla on järjestetty digipedagoginen tuki. Tuntui luontevalta lähteä yhdessä Mirjen kanssa pohtimaan, miten tuki meidän organisaatiossamme rakentuu ja voisi kehittyä”, Paula kuvaa.
"Kehittämistyötä tehdessä oivalsimme, että digipedagogisen tuen tulisi organisaatiossamme koostua eri tekijöistä, kuten tekninen tuki, lähellä oleva vertaistuki ja pedagogisen asiantuntijan tuki. Alussa ajattelimme tukea yhtenä palikkana, mutta tajusimme sen koostuvankin useista eri kerroksista ja osasista. Paulan kanssa tekemäämme kehittämistyötä on nyt viety eteenpäin organisaatiossamme ja sitä tullaan hyödyntämään”, Mirje kertoo.
Koulutus tuki omaa työtä
Sekä Mirjelle että Paulalle oli tärkeää, että koulutuksen tehtävät pystyi tekemään omaan työhön liittyen. Paula koki hyödylliseksi verkkokurssin rakentamisen selkiyttämisen, Mirje taas sai uusia toimintamalleja, paljon ideoita, ymmärrystä sekä selkeyttä ajatuksiinsa. Harjoitustöiden aiheet tulivat suoraan omasta työstä. ”Näin, ohjauksen ja palautteen avulla, lopputulos oli vielä parempi kuin ilman koulutukseen osallistumista olisi ollut”, Mirje summaa.
Lähipäivillä tutustuttiin tekniikkaan sekä opittiin ja oivallettiin yhdessä
Paulan ja Mirjen mielestä parhaita koulutuspäiviä olivat Jyväskylän lähipäivät, jolloin perehdyttiin monenlaiseen tekniikkaan Jamkin digikeskuksessa. ”Yhtenä päivänä pääsimme tutustumaan VR-maailmaan ja simulaatiopedagogiikkaan”, Paula kertoo.
”Kokonaisuudessa parasta oli mahdollisuus päästä keskustelemaan näistä asioista, oppimaan toisilta ja oivaltamaan yhdessä. Mukava ja kannustava tunnelma oli ehdottomasti plussaa. Lähiopetuspäivät olivat tärkeitä ryhmän toiminnan ja keskinäisen oppimisen kannalta, vaikka myös etätilaisuudet oli tässä koulutuksessa hyvin toteutettu. Pitää mainita myös asiansa osaavat vierailijaluennoitsijat”, Mirje sanoo.
Jos suosittelisit koulutusta, niin kenelle?
Mirjen ja Paulan mielestä koulutus sopii erityisesti henkilölle, jolla on perusvalmiudet ja hiukan kokemusta digitaalisista ympäristöistä ja halua kehittää pedagogista osaamistaan näillä välineillä. Pitää olla kiinnostunut digitaalisuudesta ja sen tuomista mahdollisuuksista, ja olla valmis jakamaan omaa erityisosaamistaan. ”Jos haluu saada, on pakko antaa.” -asenteella.
Jos kaipaa vain teknistä opastusta erilaisten digivälineiden ja -sovellusten käyttöön, on ehkä parempi kääntyä YouTuben puoleen. ”Tämä koulutus käsittelee enemmän sitä, miten digiä pedagogisesti hyödynnetään. Isossa roolissa on myös organisaation kehittäminen”, Mirje kiteyttää.
