Sampo-projektin syksyn viimeisessä työpajassa 10.11.2022 aiheena oli kuntoutus osana erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan moniammatillista ohjausta.
Kuntoutus kulkee parhaimmillaan, kuin ”kala vedessä” erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan arjessa ja opinnoissa mukana. Kuntoutuminen itsessään on tavoitteellista, prosessinomaista toimintaa, jota kuntoutuja suunnittelee hyvässä yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa (Autti-Rämö ym. 2022). Kuntoutus jaetaan perinteisesti neljään osa-alueeseen: lääkinnälliseen (toimintakykykuntoutus), ammatilliseen, kasvatukselliseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen (Järvikoski ym. 2011).
Case Veera oli esimerkkinä työpajassa erityisen tuen tarpeen opiskelijasta moniammatillisen työryhmän päähenkilönä. Ajatuksia ja keskustelua herätti se, että Veera-opiskelijan kuntoutustarpeet voivat vaatia eri kuntoutuksen alojen palveluita ja useiden eri suunnitelmien laatimista. Verkoston ollessa näinkin laaja, nousee haasteeksi myös ajantasainen ja kattava tiedonsiirto eri toimijoiden välillä.
Kuntoutus- ja muita tarvittavia suunnitelmia laadittaessa tulisi toiminta- ja opiskelukyvyn arviointia selvittää kokonaisvaltaisesti. Opiskelijan toimintakyvyn arvioinnin tueksi soveltuvia mittareita voisivat olla esimerkiksi POINT, RUORI, Ohjaten uralle ja tarpeen mukaan muita oppilaitoksissa käytössä olevia menetelmiä. ICF-viitekehystä käyttämällä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös ympäristö- ja yksilötekijöiden merkitys.
Kuntoutuksen uudistamiskomitea (2017) on korostanut palveluohjauksen merkitystä ja, että kuntoutustarpeiden arvioinnin osaamista tulisi olla käytettävissä asiakkaiden kuntoutusta suunniteltaessa ja kuntoutuksesta vastaavan tahon on käytettävä vastuullista asiakasohjauksen mallia (case management). Kuntoutuksen uudistamisen raportissa (2022) kuntoutuksen toimintamallia kuvataan yhteneväisenä ja eri vaiheet toisiinsa sitovana toimintana, joka on asiakkaan näkökulmasta katsottuna mahdollisimman helppoa ja oikea-aikaista. Miten Veeran tapauksessa ”keskustelevat” keskenään kuntoutuksen eri toimijat, palvelut ja yhteistyössä laaditut tavoitteelliset suunnitelmat? Kenellä on ”langat käsissä” ja kuinka toteutuu Veeran osallisuus tässä palvelujen keskiössä?
Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan osallisuuden tukeminen ja vahvistaminen opintojen nivelvaiheissa voi olla merkittävä tekijä opintoihin kiinnittymisessä ja sitoutumisessa. Opiskelijan osallisuus oman elämänsä päätöksiin, mutta myös yhteisön ja yhteiskunnan toimintoihin ja ryhmiin osallistujana ja toimijana vahvistavat ja tukevat myös kuntoutumista. Opintojen edistyessä tarvittavien tukitoimien ja mahdollisen kuntoutuksen avulla, on opiskelijan elämänhallinnan ja psyykkisen selviytymiskyvyn ja joustavuuden (resilienssin) mahdollista kasvaa myös muilla elämän osa-alueilla.
Lähteet:
Autti-Rämö I., Salminen A-M., Rajavaara M. & Melkas S. 2022. Kuntoutuminen. 2. uudistettu painos. Helsinki: WSOYpro Oy.
Järvikoski A. & Härkäpää A. 2011. Kuntoutuksen perusteet. 5.uudistettu painos.Helsinki:WSOYpro Oy.
