DigiosaaVa, Digitaalista osaamista ja digiosallisuutta valmennuksen keinoin –ESR-hankkeen (1.10.2021-31.8.2023) loppuseminaari pidettiin 17.8.2023. Loppuseminaari kokosi yhteen eri digiosallisuuden parissa toimivia hanketoimijoita ja organisaatioita valtakunnallisesti keskustelemaan digiosallisuuden toteutumisesta erityisesti työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden näkökulmasta. Seminaari toimi samalla Digiosallisuuden arkirealismia ja ratkaisuja työllistymisen edistämisessä -hankejulkaisun julkaisutilaisuutena.
Julkaisun avulla halutaan lisätä ymmärrystä pitkään työttömänä olevien työikäisten nuorten ja aikuisten digitaitojen ja -osallisuuden tilanteisiin ja kokemuksiin sekä esittää keskeisiä huomioitavia tekijöitä heidän digiosallisuutensa edistämisessä. Digiosallisuutta tarkastellaan digitalisoituneen asioinnin, työnhaun ja työn tekemisen sekä arjen näkökulmista. Digitaalisten palveluiden ja sivustojen kognitiivinen saavutettavuus ja sen edistäminen nostetaan esille keskeisenä tekijänä ja yhdenvertaisen digiyhteiskunnan edellytyksenä samoin kuin osaamattomuuden salliva asenneilmapiiri.
Marianna Raivio, koulutusasiantuntija, Keski-Suomen ELY-keskukselta, avasi seminaarin jakamalla ajankohtaisia kuulumisia elinikäisen ja jatkuvan oppimisen kehittämistyön parista. Hän toi esille, miten digitaalisuus näkyy vahvasti pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa, mutta myös Keski-Suomen elinikäisen ja jatkuvan oppimisen strategiassa, jossa digiohjaus on yhtenä keskeisenä painopisteenä. Hän korosti ohjauksen merkitystä osaamisen kehittämisessä ja hankkeiden tärkeää roolia ohjauksen toimintatapojen uudistamisessa.
Liisa Mattila, projektipäällikkö, ja Tanja Hilli-Harju, projektiasiantuntija, Jamk Kuntoutus, jakoivat DigiosaaVa-hankkeen keskeisiä digiohjauksen lähestymistapoja ja tuotoksia. Hankkeen alkukartoituksen pohjalta valtaosalla kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista on oman kokemuksen mukaan hyvät digitaidot arjessaan, ja vain pienellä osalla on riittämättömät taidot tai ei taitoja ollenkaan. Hankkeen digiryhmiin erityisen tervetulleiksi on toivotettu juuri nämä henkilöt, jotka kokevat digitaitonsa riittämättömiksi tai joilla ei ole digitaitoja vielä kertynyt. Digiryhmien (n=15) kokemusten perusteella näillä henkilöillä on usein negatiivisia kokemuksia itsestään oppijoina ja taustalla saattaa olla eri oppimisen vaikeuksia. Digitaitojen oppimista hankaloittaa myös heikko taloudellinen tilanne, oppimismahdollisuuksien ja verkostojen puute. Digiryhmissä on hyödynnetty voimavaralähtöistä ohjaustyöotetta, jossa on edetty jokaisen ryhmäläisen ehdoilla ja arjen digitarpeiden mukaan. Digivalmentajan käsikirja | Jamk kokoaa yhteen digiryhmissä mallinnettua digiohjauksen materiaalia, jota voi hyödyntää eri ohjaus- ja valmennustyössä tukena.
DigiosaaVa-hankkeen osatoteuttajan puheenvuoron piti Sari Rantala, työvalmennuksen kehittäjä, Sovatek-säätiöltä, kuvaten digiohjauksen merkitystä kuntouttavassa työtoiminnassa. Digitaitojen valmennus on osana kuntouttavan työtoiminnan sosiaalisen vahvistamisen tavoitteita; siten digiohjaus keskittyy paljon asiakkaiden oman arjen tilanteisiin. Digitaidot ovat tunnistettuina myös osaksi eri työpajatoiminnan opinnollistettuja kokonaisuuksia, mitkä on tunnistettu AVI:n suositteleman Paikko - Osaamistodistus ja oppimisympäristöjen tunnistaminen -järjestelmän avulla. Sari mainitsi, miten työpajaohjaajien digiosaamisen vahvistamiseen tulisi entisestään panostaa, mutta myös digilaitteiden hankkimiseen asiakastyöhön. Hankkeen päätyttyä Sovatek-säätiöllä alkaa digipäivystystoiminta, jossa vertaisohjaajat tarjoavat digitukea työpajalla olevien digituen tarpeisiin.
Digi- ja väestötietoviraston Mirva Gullmann, erityisasiantuntija ja Piia Niilola, erityisasiantuntija, korostivat tilan, ajan ja resurssien merkitystä digiosaamisen suhteen. Digitalisoituneella yhteiskunnalla on merkitystä meidän digitaitojemme tarpeisiin; digitaidot ovat osana elämistä yhteiskunnassa ja sitä, mitä meiltä odotetaan. He painottivat, miten digiosaamattomuus on aina suhteessa johonkin. Digitaitojen päivittäminen on jatkuvaa ja kukaan ei voi osata kaikkea täysin. He kannustivat tuomaan esille omia digiosaamattomuuden hetkiä rohkeasti luoden avoimempaa ilmapiiriä digitaitojen oppimiselle. Digirohkeus onkin ympäristön, laitteiden ja ihmisen summa; se, miten ympäristö tukee digituen tarpeiden sanoittamista ja pyytämistä on keskeinen. Digituki ei korvaa hyvin toimivia ja saavutettavia palveluita, vaan se on enemmänkin niiden rinnalla kulkeva tuki.
Satu Timperi, hankepäällikkö, Heikki Oksanen, saavutettavuusmentori ja Petra Saarinen, saavutettavuuskoordinaattori, Selkeästi meille –hankeesta, Kehitysvammatuki 57 ry:stä jakoivat kognitiivisen saavutettavuuden merkityksestä ja kokemusasiantuntijalähtöisestä arvioinnista. Hankkeessa on kehitetty Kognitiivisen saavutettavuuden ohjeet - Selkeästi meille (selkeastimeille.fi), joiden avulla kokemusasiantuntijat ovat tehneet eri verkkopalveluiden ja -sovellusten kognitiivisen saavutettavuuden arviointia. Verkkopalveluiden kognitiivista saavutettavuutta on yhteiskehitetty eri organisaatioiden kanssa; esimerkkinä VR:n Matkalla sovelluksen parissa. Selkeästi meille –hanketiimi painotti, miten kognitiivinen saavutettavuus hyödyttää meitä kaikkia, ja toisille kognitiivinen saavutettavuus palvelun käytön edellytys.
Katriina Rantala-Nenonen, sosiaalialan lehtori ja Ulla Vehkaperä, toimintaterapian lehtori, Metropolia Amk:ista jatkoivat seminaarikeskustelua digiosallisuudesta työelämän tapojen muutoksessa. Työelämässä on havaittavissa eri digikuiluja työntekijöiden välillä (Alasoini ym. 2022); osa työntekijöistä käyttää digilaitteita ja osa ei (käyttökuilu), työntekijöiden mahdollisuudet ja motivaatio hyödyntää digiosaamista työssään vaihtelee (käyttötapakuilu) ja osa työntekijöistä hyötyy työelämän digitalisaatiosta ja osa ei (hyödyntämiskuilu). Metropolia Amk:ssa oli kehitetty digiosallisuutta vahvistava toimintamalli erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille, jonka avulla halutaan kaventaa erityisesti käyttötapadigikuilua. He mainitsivat myös työllistämisen tiedonhakupalvelusta, joka kokoaa yhteen työllistämiseen ja digiajallisuuteen liittyvän ohjausmateriaalin työvalmentajien käyttöön: https://digikulma.metropolia.fi/.
Seminaarikeskustelu jatkui Sari Rantalan moderoimassa Digiohjauksen monet kasvot -paneelissa, jossa panelisteina olivat Mervi Paananen (työllisyyspäällikkö, Viitasaari), Panu Weckman (TKI-asiantuntija, Pitkospuut – hanke, SeAMK), Sini Saarinen (projektipäällikkö, Digijuu. Digime- hanke, Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys), Sami Koljonen (digiryhmän valmentaja, Kaski Valmennus) ja Pinja Kuusenaho, (perustaitokoulutuksen asiantuntija, Työväen Sivistysliitto). Panelistien mielestä työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden digiohjauksessa keskeisiä huomioitavia asioita olivat rauhallisuus, asioiden pilkkominen pienempiin osiin, turvallisen ja osaamattomuutta sallivan ilmapiirin luominen, motivaation ja ryhmäläisten oman oppijuuden tukeminen sekä pitkäjänteinen työote.
Panelistit keskustelivat työelämän ulkopuolella olevien digiohjauksessa esille nousseista havainnoista. Digiohjauksessa esille oli noussut mm. verkkosivujen vaikeasti saavutettavuus, taloudelliset haasteet hankkia laitetta ja yhteyttä, yhteysongelmat katvealueilla asuvien asiakkaiden kanssa, korkea kynnys digituen hakemiselle, digiosaamisen sanoittamisen vaikeudet ja negatiiviset aiemmat oppikokemukset.
Digiohjauksessa oli otettu huomioon eri kohderyhmän taustatekijöitä, kuten valoherkkyyttä ohjaamalla laitteiden laittamista tummiin työtiloihin tai muistisairauksia opastammalla eri muistamisen keinoihin. Digilaitteiden puuttuessa tai ollessa vanhoja, hankkeissa oli lainattu väliaikaiseen käyttöön digilaitteita, mutta kannustettu omien käyttämiseen mahdollisuuksien mukaan. Omia laitteita oli päivitetty digiryhmissä ja annettu ohjeita niiden monipuoliseen käyttämiseen. Yhdessä oli haettu eri taloudellisia tukia laitteiden hankkimiseksi; esimerkiksi Tukilinja - Apurahat vammaisille ja pitkäaikaissairaille ihmisille. Osalta ryhmäläisistä puuttuivat pankkitunnukset, mikä hidasti asioissa etenemistä. Eri pelon ja häpeän tunteet olivat läsnä digiryhmissä, joihin yritettiin tarttua ja työstää niitä sekä edistää henkilöiden digirohkeutta. Panelistien mukaan digiryhmissä on hyvä keskustella yhdessä digin käytön eduista ja hyödyistä, mikä edistää motivaatiota käyttää digiä. Tärkeää on löytää jokaisen omat mielenkiinnonkohteet ja yhdistää niihin digiä, mikä kannustaa kokeilemiseen ja käyttöön. Ohjaajien on myös muistutettava viestiä, että digiä käyttäessä kaikki me ollaan mukana jatkuvassa oppisen tilassa, ”samassa veneessä”, jossa kukaan ei ole koskaan valmis.
Tutustu DigiosaaVa-projektin verkkosivuihin osoitteessa www.jamk.fi/digiosaava.
Lähteet:
Alasoini, T., Ala-Laurinaho, A., Känsälä, M., Saari, E. & Seppänen, L. 2022. Työelämän digikuilujen yli: digitalisaatio kaikkien kaveriksi. Helsinki: Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-997-6.
Mattila, L., Alaverdyan, A. & Hilli-Harju, T. (toim.) Samassa digiveneessä. Digiosallisuuden arkirealismia ja ratkaisuja työllistymisen edistämisessä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja, 327. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-700-9.
