Moniammatillinen työskentely ja uraohjaus voivat parhaimmillaan olla merkittävänä tukena erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintoihin kiinnittymisessä ja ammatillisessa kasvussa sekä osallisuuden vahvistumisessa omaa urapolkuaan suunnitellessa.
Näistä näkökulmista kuultiin puheenvuoroja ja keskusteltiin pienryhmissä syksyn 2022 ensimmäisessä SamPo-projektin työpajassa.
Erityistä tukea tarvitsevan nuoren yksilölliset tuen tarpeet tulisi tunnistaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta opiskeluihin kiinnittyminen olisi mahdollista. Lehtori Seija Koskela Jamkin ammatillisesta opettajakorkeakoulusta toteaa puheenvuorossaan, että arkinen ohjaus ja oppilaan oppimisen verkostoon kuuluvien hyvä yhteistoiminta on nuoren opiskeluihin kiinnittymisen kannalta keskeistä (Vehviläinen 2022). Konsultaation hyödyntäminen ja johdon tuki yhteistyön toimivuudelle tukevat moniammatillista uraohjausta. Pienryhmissä jatkettiin keskustelua, kuinka opiskelijan kiinnittymiseen vaikuttavat aiemmat kokemukset kohtaamisista, sosiaalisten tilanteiden pelot ja koulukykyisyys.
Opintoihin kiinnittymiseen liittyy kolme ulottuvuutta (Virtanen 2019), joita erityisen tuen asiantuntija, Seija Eskola SamPo-projektista toi esille:
- Toiminnallinen: osallistuminen, ahkeruus, tunnollisuus
- Tunneperäinen: oppimisenilo, joukkoon kuuluminen, kiintyminen
- Kognitiivinen: merkityksellisyys, hyödyllisyys, panostaminen, oppimisstrategiat
Seija korosti myös opiskelukyvyn merkitystä opintoihin kiinnittymisessä ja poissaoloihin hyvin varhain puuttumista. KARVI:n SKY-väliraportissa (2022) todetaan, että oppilaitoksissa ei ole yhteisiä toimintatapoja poissaoloihin puuttumiseen. Oppilasta ja perhettä ajatellen näihin puuttuminen sekä avun antaminen mahdollisimman aikaisin voivat vähentää useiden palvelujen tarpeita ja auttaa ennen kuin ongelmat kasvavat ja vaikeutuvat.
”Kuinka tulla näkyväksi itselleen ja muille?” pohti Maarit Sorjonen, erityisen tuen asiantuntija Ammattiopisto Spesiasta. Hän kertoi Muumilaakson tarinoista tutusta Näkymättömästä Ninnistä, joka uskaltautuu omalle tielleen tultuaan näkyväksi ja rohkeammaksi. Samoin erityistä tukea tarvitseva opiskelija voi kokea osallisuuden vahvistustumista ja näkyväksi tulemista osallistuessaan SamPo-projektiin. Maarit kertoi Spesiassa kehitetyistä opiskeluun kiinnittymisen toimintamalleista. Riitta Rantamaa kuvasi Jyväskylän palvelualan opistossa kehitettyjä toimintamalleja ja korosti opiskelijan osallisuuteen panostamisen tärkeyttä ja verkoston avointa työskentelyä sekä kunnioitusta opiskelijaa kohtaan.
Moniammatillisissa pienryhmissä ammattilaiset pääsivät kertomaan kokemuksistaan työskentelystä opiskelijoiden kanssa opintojen alussa. Nivelvaiheyhteistyö, kattava verkostotyö ja tiedonsiirto sekä saattaen-vaihtaen-työskentelymalli mahdollistavat opiskelijan mukana olon ja vahvistavat osallisuutta. Huoltajalla on tärkeä rooli tuen tarpeen määrittelyssä, esimerkiksi HOKS-keskusteluihin osallistumalla. Verkostokartan avulla opiskelijan kanssa voidaan selvittää laajemmin hänen lähipiirinsä ja myös käytössä olevia palveluita. Opiskelijaa voidaan auttaa tunnistamaan omia tuentarpeitaan käyttämällä itsearvioinnin ja keskustelun tueksi erilaisia mittareita, kuten: RUORI, POINT, Ohjaten uralle!, KOMO ja CREAR- kyselyitä.
Tukeaksemme opiskelijaa ja hänen kiinnittymistään opintoihin on tärkeää ajatella tukitoimien ja verkostoyhteistyön sujuvuutta ja tavoitteellisuutta - opiskelija keskiössä. Kuka pitää moniammatillisessa verkostossa ”langat käsissä”, jotta tukitoimet, tiedonsiirto ja viestintä on ajantasaista ja opiskelijaa huomioivaa ja osallistavaa? Jokaisen, joka toimii opiskelijan verkostossa, on hyvä muistaa, että opiskelija on opinto- ja urapolkunsa, niin kuin koko elämänsä Päähenkilö.
Lisää SamPo-projektissa kehitetyistä toimintamalleista ja kokemuksista kuullaan seuraavissa työpajoissa.
