Jamkin Kuntoutusinstituutin järjestämä työpaja keräsi yhteen viisitoista kuntoutusalan moniammatillista osaajaa kahdeksasta ammattikorkeakoulusta. Tarkoitus oli jatkaa keskustelua siitä, miten koulutusta tarjoavat organisaatiot voivat tulevina vuosikymmeninä profiloitua omilla vahvuuksillaan, mutta samalla tehdä vahvempaa yhteistyötä. Entä millaisia ydintaitoja kuntoutuksen AMK- ja YAMK-tutkinnoissa tarjotaan tulevaisuudessa?
Työpaja oli jatkumoa jo useamman vuoden jatkuneelle keskustelulle kuntoutusalan koulutusvastuista.
“Kuntoutusalan osaamiskeskittymä OsKun nimissä onkin tehty esitys, voisiko tulevaisuudessa olla yksi kuntoutuksen AMK- ja YAMK-tutkinto. Esitetyssä mallissa nykyiset tutkinto-ohjelmat säilyisivät ns. pääaineina ja ammattinimikkeinä, mutta paikoin pirstaloituneena näyttäytyvä koulutusala selkeytyisi. Tehty esitys olisi merkittävä muutos kuntoutuksen tutkintokoulutukseen ja keskustelua sen mahdollisuuksista on tärkeää jatkaa ”ruohonjuuritasolla" eli opetuksen järjestäjien kesken”, kertoo Kuntoutusinstituutin johtaja Pekka Anttila.
Pikakassa vai henkilökohtainen palvelu?
Vilkkaan keskustelun ja ryhmätyöskentelyn aikana esiin nousi vertaus ruokakaupassa käymisestä. On arkipäivää, että voit valita pikakassan tai asioida myyjän kanssa. Kummassakin vaihtoehdossa on puolensa, ja asiakas tekee valinnan oman tilanteensa ja tarpeensa mukaisesti: haluatko maksaa ostokset nopeasti ja omatoimisesti, vai kenties vaihtaa muutaman mukavan sanan tutun myyjän kanssa ja saada palvelua?
Ostosten tilalle voisi vaihtaa yhtä hyvin kuntoutuspalvelut. Tulevaisuuden kuntoutuksen asiakkaat ovat entistä kykenevämpiä ja halukkaampia asioimaan digitaalisesti ja hyödyntämään esimerkiksi tekoälyä. Tämän haastaa miettimään ammattilaisten osaamistarpeita: mitä me koulutamme ja miten valmistamme opiskelijamme työelämään vaikkapa viidentoista vuoden päästä?
Ydinosaamista voitaisiin opettaa yhdessä
Osallistujat nostivat tulevaisuuden kuntoutuksen koulutuksen perustaksi hyvin moniammatillisia taitoja.
Yhteisessä ytimessä nähtiin yhteiskunnallista vaikuttamisosaamista, vastuullisuutta, vuorovaikutus- ja kohtaamistaitoja sekä oppimaan oppimisen taitoja – muutosten vauhti ei näytä hidastuvan, joten esimerkiksi teknologiataidoissa tarvitaan jatkuvasti kykyä päivittää itseään.
Pohdinta jatkui siihen, mitä osaamista korkeakoulut voisivat tuottaa yhdessä. Ryhmistä nousi esiin vastakysymys - mitä osaamista me emmevoisi tuottaa yhdessä? Ainakin kaikkia edellä mainittuja ydinosaamisen alueita ja kuntoutuksen yhteisen tietoperustan sisältöjä - fasiliteettien järkevä käyttö ja opiskelijan näkökulmasta tasalaatuisuuden varmistaminen mainittiin puoltavina tekijöinä.
Kehittämistä ja yhteistä keskustelua niin profiloitumisesta kuin synergioistakin tullaan jatkamaan edelleen koulutusverkostoissa, ja samalla odotetaan asian nytkähtämistä eteenpäin ohjaavalla tasolla.
“Kiitos kaikille paljon ajatuksia herättäneeseen työpajaan osallistuneille kollegoille. Jatkamme työstämistä ensi vuoden puolella, jolloin on tärkeää entisestään täsmentää yhteistä näkemystämme kuntoutusalan koulutuksen tulevaisuudesta. Kuten eräässä ryhmätyön post it-lapussakin luki: Mahdollisuuksia on paljon, mutta jotta jotain saadaan aikaiseksi, tarvitaan yhteistä tahtotilaa”, Anttila toteaa.
