Aktiivisesti arjessa – läsnä (koulu)työssä

Liikkuminen muistin ja tarkkaavaisuuden tukena

Liikkumisen merkitys ikääntyville aivoille ja kognitiiviselle toiminnalle on tiedostettu kauan; liikkumisen tiedetään ennaltaehkäisevän muistisairauksilta, kuten dementialta ja Alzheimerin taudilta, ylläpitävän aivojen terveyttä ja vaikuttavan myönteisesti useisiin kognition osa-alueiseen. Viimeisen vuosikymmenen aikana tutkimus liikkumisen merkityksestä lasten, nuorten ja nuorten aikuisten aivoille ja kognitiiviselle toiminnalle on lisääntynyt. Tällä hetkellä tiedetään, että liikkumisella on myönteisiä vaikutuksia lasten kognitiiviseen toimintaan, kuten muistiin, tarkkaavaisuuteen ja toiminnanohjaukseen. Toiminnanohjauksella tarkoitetaan tiedonkäsittelyn koordinointia ja kontrollointia, mikä on erityisen tärkeää uuden oppimisessa. Tämän olemme todentaneet myös suomalaisille peruskouluikäisille oppilaille tekemissämme tutkimuksissa (kirjoittajan väitöskirja), joissa reippaan liikkumisen määrä ja hyvä kestävyyskunto ovat olleet yhteydessä erityisesti tarkkaavaisuuteen ja toiminnanohjaukseen.

Liikkumisen hyödyt kehittyville aivoille

Liikkumisen hyödyt voidaan nähdä kehittyvien aivojen rakenteissa ja toiminnassa, mikä saattaa selittää liikkumisen positiivisia vaikutuksia kognitioon. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että hyvä kestävyyskunto 9-vuotiaana oli yhteydessä suurempaan hippokampuksen ja tyvitumakkeiden (basaaligangliot) etuosien tilavuuteen antaen viitteitä siitä, että säännöllinen kestävyysliikunta lisää muistiin ja toiminnanohjaukseen liittyvien aivoalueiden tilavuutta. Samankaltaisia tuloksia olemme saaneet suomalaisessa Active, fit and smart -tutkimuksessa, jossa tutkittiin liikkumisen merkitystä oppimisenedellytyksille. Tähän tutkimuskokonaisuuteen liittyvässä Ilona Ruotsalaisen väitöskirjassa havaittiin, että kestävyyskunto murrosiässä oli yhteydessä aivojen harmaan aineen tilavuuteen ja valkean aineen ratojen ominaisuuksiin. Sekä harmaan aineen tilavuus että valkean aineen ominaisuudet on havaittu olevan merkityksellisiä monille tiedollisille toiminnoille, kuten toiminnanohjaukselle.

Liikkumisella on havaittu olevan sekä välittömiä että pitkän aikavälin myönteisiä vaikutuksia myös kehittyvien aivojen aktiivisuuteen. Esimerkiksi yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että reipas, kestoltaan yli tunnin mittainen liikkuminen arkipäivisin vaikutti 8–9-vuotiaiden lasten aivojen aktiivisuuteen siten, että yhdeksän kuukauden jälkeen etuaivokuoren aktiivisuus toiminnanohjaustehtävässä muistutti nuorten aikuisten vastaavaa. Lisäksi lasten tulokset toiminnanohjaustehtävässä paranivat merkittävästi kontrolliryhmään verrattuna. Toisessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa reipas, 20 minuutin kävely lisäsi aivojen sähköistä aktiivisuutta sekä paransi tuloksia toiminnanohjausta vaativassa tehtävässä. Tämä havaittiin erityisesti lapsilla, joille kyseinen tehtävä oli alkujaan vaikea.

Liikkumisen tiedetään myös lisäävän aivojen verenkiertoa, parantavan siten hapen ja ravinteiden saantia, nostavan välittäjäaineiden tasoa sekä kasvattavan neurotrofiinien tuotantoa. Tällaiset aineenvaihdunnalliset muutokset aivoissa saattavat myös selittää liikkumisen vaikutuksia kognitiiviseen toimintaan. Toisaalta motoristen ja kognitiivisten taitojen on havaittu kehittyvän samanaikaisesti, ja yhteiset keskushermoston mekanismit ja aivoalueet vastaavat niiden ohjauksesta. Siten monipuolinen, motorisia taitoja kehittävä liikkuminen saattaa tukea kognitiivisten taitojen kehitystä.

Liikkuminen osana oppituntia

Liikkuminen näyttäisi siis luovan optimaaliset olosuhteet oppimiselle, mikä näkyy paljon liikkuvien lasten parempina oppimistuloksina. Tämä on kannustanut liikkumisen lisäämiseen myös koulupäivään ja oppitunneille. Tutkimusten mukaan koulupäivän aikainen liikkuminen, erityisesti oppitunnin aikainen tauko ja opetukseen integroitu liikunta, ovat yhteydessä hyviin oppimistuloksiin.

Viimeisimmässä Liikkuvaa matikkaa -tutkimuksessamme tarkastelimme sitä, miten liikkumista kannattaa lisätä kolmosluokkalaisten matematiikan oppitunneille oppimisen näkökulmasta. Tulosten analysointi on osittain kesken, mutta tällä hetkellä tiedetään, että liikkeen integroiminen matematiikan tehtäviin sitouttaa oppilaita opiskeluun ja antaa viitteitä kasvaneesta motivaatiosta. Lapset kokivat fyysisesti aktiivisten oppituntien parantavan yhdessä tekemistä ja luovan rennomman ilmapiirin luokkaan. Tutkimuksessa kehitetyt Liikuntabreikit– ja Liikkuen matikkaa -oppaat ovat saatavilla sähköisinä Liikkuvan koulun nettisivuilla. Oppaat ovat myös tilattavissa painettuina Niilo Mäki Instituutin verkkokaupasta.

Liikkuminen tärkeää aivoille iästä riippumatta

Entäpä liikkumisen vaikutukset aikuisilla? Alustavasti näyttäisi siltä, että liikkumisen vaikutukset olisivat samansuuntaisia iästä riippumatta. Esimerkiksi yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa 18–29-vuotiaiden toiminnanohjaus parani 20 minuutin juoksusuorituksen jälkeen. Lisäksi liikkuminen lisäsi aivoperäisen hermokasvutekijän (BDNF) määrää, joka tukee hermosolujen toimintaa. Oman työteon kannalta mielenkiintoisia ovat olleet ensimmäiset viitteet siitä, että taukoliikunta ja seisomapöydän käyttö edistävät vireystilaa ja kognitiivista toimintaa työikäisillä. Näin ollen vaihtoehtoinen kuvaus alun etätyöstä olisi paikallaan, jos tässä syksyllä jatketaan edelleen koronan merkeissä kotona.

Korona ja etätyöt 2.0: Laitat kahvin tippumaan, lenkkarit jalkaan ja suuntaat 10 minuutin aamureippailulle. Syöt maittavan aamupalan ja aloitat työt virkeänä. Aamunpäivän kahvitauolla imuroit keittiön ja luet päivän lehden terassilla. Lounastauolla laitat ruuan valmisteille ja teet 10 minuutin lounasjumpan ruokahalun herättelemiseksi. Iltapäivästä nostat tietokoneen kirjapinon päälle ja jatkat työntekoa seisten. Loppupäivän konferenssiesitysten seuraaminen onnistunee rauhallisen kävelyvauhdin tahdittamana.

Ja miksei tätä voisi soveltaa toimistollakin!

Kirjoittaja toimii tutkijana Likesillä erityisalueenaan liikkumisen vaikutus oppimiseen. Hän on väitellyt aiheesta liikunta-aktiivisuuden yhteys lasten oppimistuloksiin ja kognitiiviseen toimintaan vuonna 2014. Viimeisimpänä kirjoittaja vastasi Liikkuvaa matikkaa -tutkimushankkeesta.