SUUNTA - Liikunnan tulevaisuuden suuntaviivat
Liikunnan tulevaisuuden suuntaviivat -projektissa tarkastellaan urheilu- ja liikuntajärjestöjä muuttuvassa maailmassa sekä liikuntatoimen paikallinen organisoitumista.
Liikuntalaki painottaa liikunnan ja urheilun toimialan yleiseksi perustaksi eettisesti ja vastuullisesti kestävää toimintaa. Vastaavasti kuntien rooli tunnistetaan liikuntalaissa merkittäväksi väestön liikunnan edistämisen kannalta. Rooli on voimistunut hyvinvointialueuudistuksen vuoksi.
Näissä molemmissa osakokonaisuuksissa on tapahtunut viime vuosien aikana merkittäviä kansainvälisiä ja kansallisia muutoksia. SUUNTA-projektissa tarkastellaan edellä mainittuja muutoksia kansainvälisessä ja paikallisessa viitekehyksessä erityisesti liikuntajärjestöjen ja kuntien näkökulmista.
Liikuntajärjestöjen toiminnan vastuullisuus ja muutokset
Liikuntajärjestöjen toiminnan vastuullisuutta ja toiminnan muutoksia tarkastelevassa osakokonaisuudessa tehdään:
- vertailu viiden maan julkisen liikuntapolitiikan ohjauskäytänteistä urheiluorganisaatioiden vastuullisuuden kehittämiseksi,
- Liikunnan ja urheilun tasa-arvo 2025-katsaus,
- ja toteutetaan selvitys liikuntaa edistävien järjestöjen toimintasisältöjen ja toiminnan laajuuden muutoksista vuosien 2014–2023 välillä.
Kuntien liikuntatoimen palvelujen kehittyminen
Kuntien liikuntatoimeen ja palveluihin liittyvässä osakokonaisuudessa tarkastellaan kuntien liikuntapalvelujen kehittymistä hyvinvointialueuudistuksen nivelvaiheessa, sekä laajennetaan Kunta-Virveli tietokantaa.
Tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi kuntien liikunnan resurssimuutokset, hyvinvointisuunnitelmien sisällöt ja johtamiseen liittyvät kysymykset. Projektiin linkittyy kaksi väitöskirjatutkimusta.
Julkaisuja
Vertaisarvioidut tutkimusartikkelit (A)
Mikkonen, M. & Lehtonen, K. 2025. Whose voice matters? The role and democratic legitimacy of the representation of civil society in sport in contemporary Nordic governance. In E. Pekkola, J-E Johanson, M. Mikkonen, J. Stenvall & E. Siirtola (Eds.). Future Public Governance and Global Crisis. Nordic perspective. Edgar Elgar, 120-135.
Lehtonen, K., & Salasuo, M. (2024). Putting the puzzle together. Idrott, historia och samhälle. 42 (1), 96–110 https://doi.org/10.61684/ihs.2023.18907
Turpeinen, S & Lappalainen, S. (2025). Kuntien liikuntapalveluiden yhdyspintatyö hyvinvointialueiden kanssa: viranhaltijoiden näkemyksiä tietojohtamisesta ja normiohjauksesta. Focus Localis, 25(1), 93–110. https://journal.fi/focuslocalis/article/view/147633
Vertaisarvioimattomat artikkelit tiedelehdessä (B)
Oja, S. (2024). Yhdenvertaisempaa liikuntaa ja urheilua – mutta miten? Sosiologia 61 (4), 323–325.
Ammatilliset artikkelit (D)
Hakamäki, M. (2025). Mielikuvatyön ja maailman muuttumisen vaikutukset suomalaisen urheilun ja liikunnan käsitteisiin. Jamk Arena Pro. https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0783-187
Lehtonen, K. (2025). Valtakunnalliset ja alueelliset liikuntajärjestöt kansallisen liikuntapolitiikan toteuttajina. Jamk Arena Pro. https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0783-182
Hakamäki M. (2024). Liikkuvaa kansakuntaa ei voi voittaa. Liikunta ja tiede, (1), 84–85.
Hakamäki, M. (2024). Sukupuolistunut väkivalta urheilun ja liikunnan tasa-arvokysymyksenä. Jamk Arena Pro. https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0783-131
Hakamäki, M. (2024). Osallisten kuuleminen tutkimus-, kehittämis- ja selvityshankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Jamk Arena Pro. https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0783-140
Hakamäki, M., Syväoja, H., Kukko T. & Heiskanen J. (2024). Kyselymenetelmän soveltuvuus kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden mittaamiseen kolmessa Suomen kunnassa. Jamk Arena Pro, https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0783-65
Hakamäki, M. & Turpeinen S. (2024). Samasta henkilöstä oltava moneksi kunnissa. Liikunta ja tiede, 61(2), 65.
Salasuo, M. & Lehtonen, K. (2024) Miten saada vähemmistöjen ääni kuuluviin? Liikunta ja tiede, 61(1), 26–29.
Syväoja, H. (2024). Liikkumisohjelmat kuntien liikunnan ja hyvinvoinnin edistäjinä. Liikunta ja tiede, 61(2), 42–44.
Syväoja, H. (2024). Miten liikkuminen näkyy osana hyvinvointialueiden strategisia asiakirjoja? Jamk Arena Pro. https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0783-159
Turunen, M. (2024). Pyöräilyn olosuhteet kohentuvat eri puolilla Suomea. Liikunta ja tiede, 61(2), 45–48.
Turunen, M. (2024). Pyöräliikenteen edistäminen edellyttää valtion tukea ja kuntien päättäväisyyttä. Jamk Arena Pro, https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0783-60
Yleistajuiset artikkelit (E)
Hakamäki, M. (2025). Miten liikunnan harrastaminen koulupäivän yhteydessä näkyy puolueiden kuntavaaliohjelmissa 2025. Jamk Arena Public. https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0791-178
Hakamäki, M. (2024). Ammattikorkeakoulu kunnallisen kehittämisalustan toteuttajana ja liikuntapaikan rakennuttajana. Jamk Arena Public. https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0791-85
Hakamäki, M. (2024). Lapsen oikeudet urheilussa – paikallisista pukukopeista globaaleille areenoille. Jamk Arena Public. https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0791-119
Hakamäki, M. & Lindfors, H. (2025.) Kunnan liikuntatoimi ja kuntalaiset latutiedon tuottajina ja käyttäjinä. Jamk Arena Public. https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0791-169
Hakamäki, M. & Turpeinen, S. (2024). Jamk Arena Public. Urheilun suurtapahtuman liikuntavaikutusten arviointi kunnan liikuntatoimen näkökulmasta. https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0791-125
Lappalainen, S. & Turpeinen, S. (2024). Kuntien liikuntapolitiikka murroksessa. Jamk Arena Public. https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0791-86
Lisää luettavaa aiheesta
Lisätietoja
